Blogin päivitys on jäänyt kivojen kesäkelien vuoksi vähän hataralle. Olemme ulkoilleet ahkerasti Luukissa jossa Poppi on saanut harrastaa lempiharrastuksiaan uintia ja mutarypemistä. Myös leikkitreffeillä on tullut kirmailtua ja olemme pyörähtäneet parissa mätsärissäkin.

Mutakoira, ilme kertoo mitä mieltä Poppi mudasta on.


Vesikoira. Lelua on ihan kiva noutaa...


...mutta hauskinta on kyllä pärskyttely uidessa.


Pommihyppy, nämä ovat Poppin bravuureja. Kuten kaikki muukin rannalla olevia ihmisiä kasteleva toiminta.


Osaa se uida ihan normaalistikin.


Hassua tosin, että peppu on välillä ihan pinnalla, vaikka jalat ei yllä pohjaan.


Toisinaan voi kiivetä rannalle kokeilemaan josko sieltä pääsisi kaivautumaan Kiinaan...


...ja liikaa vedessä lillunutta lelua pitää toki silloin tällöin elvyttääkin, varsinkin kun se vinkuu niin kivasti.


"Onkohan vesi kylmää... pääsi jo unohtumaan vaikka juuri uinkin."


    ________________________________________________________________________

Vanukin kyläili meillä emäntänsä työpäivän ajan noin kuukausi sitten, ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti.

Poppille pitää aina muistuttaa kuka on pomo, eli Vanu: "Olen näin paljon sua isompi!"

"Haukkaan vähän niskasta..." (K18-liikkeistä nyt puhumattakaan...)


"... ja saan hypätä päälle, kun olet jo alistunut. Jihaa!"


Mutta voi kauhistus, Poppikin alkaa jo löytää äijää itsestään: "Kas näin, annanpa vähän takaisin samalla mitalla."


Ja Vanun pyöritys lattialla oli ihan suosikkiliike. Siis Vanu piti etutassuilla Poppin rinnasta kiinni, ettei Poppi päässyt lähemmäksi, ja Poppi juoksi ympyrää ja pyöritti samalla Vanua...


Näennäisestä valtataistelusta huolimatta koirilla oli kiva päivä, jonka päätteeksi vielä käytiin Jakomäen hiekkakuopilla vähän pulikoimassa. Kun Vanu lähti emäntänsä kanssa uinnin jälkeen kotiaan kohti ja me Poppin kanssa bussilla toiseen suuntaan, Poppilta pääsi ihan itku, kun ei kaveri tullutkaan enää meidän mukaan.